Ammuntaa harrastetaan maailmalla jos jonkinlaisten lajien tiimoilta, mutta yksi asia yhdistää niitä melkein kaikkia. Jeff Cooperin (1920-2006) neljä yleistä ampuma-aseiden turvasääntöä. Tai pikemminkin varmuussääntöä. Kerron miksi.
Ampuma-aseen turvallisuuden neljä periaatetta ovat
- Kaikki aseet ovat aina ladattuja (ja kohtele niitä siten)
- Älä osoita aseella mitään, jota et ole valmis tuhoamaan
- Pidä sormi pois liipaisimelta, kunnes kohde on tähtäimessä (näet tähtäimen ja ampumapäätös on tehty)
- Tunnista ja ole varma kohteesta (ja tiedä mitä sen takana ja ympärillä on)
Näille ei ole eksaktia kirjallista muotoa, vaan nämä elävät yleensä suullisessa perimässä vähän eri sanamuodoin. Nämä ylläkirjoittamani lauseet on kuitenkin käännetty suoraan Jeff Cooperin videosta (ja sulkeissa niitä täsmentäviä lisäyksiä).
Mutta miksi varmuussääntö eikä turvasääntö?
Turvasääntöjä ovat ”sakset kädessä ei juosta” ja ”autonrenkaan maksimipaine on 4 baria”
Näissä neljässä Cooperin säännössä on sellaista päällekkäisyyttä ja jatkuvuutta, jotka luovat säännöistä tiukemman ja yhtenäisen kokonaisuuden. Ne täydentävät ja varmistavat toinen toisiaan.
Jeff Cooper sanoo videossa:
”Kohdella aseita kuten ne olisivat ladattuja.” Minä en hyväksy tätä ajatusta. Kaikki aseet OVAT ladattuja. Jos sinä et usko niin, joudut vaikeuksiin.
Ja toisessa kohdassa
Ennen kuin teen muuta, tarkistan aseen. Ja nyt kun se on kädessäni ja olen juuri nähnyt että pesä on tyhjä, voin harjoitella sillä. Mutta samalla hetkellä, kun laitan aseen takaisin koteloon, siitä tuli jälleen ladattu.
Jos ei hyväksy ykkössäännön ehdottomuutta, ei kakkossäännöllä ole oikein mitään merkitystä. Kakkossääntö tarvitsee seurakseen ykkössäännön, koska muutoin me yrittäisimme muistella, onko ase tyhjä ja saako sillä tällä kertaa osoitella vai ei.
Jos kakkossääntö taas joskus vahingossa rikkoutuu, kolmossääntö pitää huolen, ettei vahinkoa pääse syntymään. Tai jos kolmossääntö rikkoutuu, kakkossääntö pitää huolen, että vahingosta ei muodostu onnettomuutta.
Kun kakkonen ja kolmonen ollaan omaehtoisesti ja päätöksellä kumottu, vielä on viimeinen nelossääntö. Jos nelossääntöä ei pysty toteuttamaan, ei saa rikkoa myöskään kakkossääntöä. Nelossääntö edellyttää toimiakseen ykkössäännön.
Nämä säännöt elävät jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa.
Siksi kutsun niitä korostetusti varmuussäännöiksi, vaikka turvallisuudestahan ne puhuvat.
Turvallisuutta ja sääntöjä ei noudateta, niitä toteutetaan
Nämä eivät ole sääntöjä, jotka pitää muistaa ulkoa ja joiden rikkomisesta saa sakkoja tai huomautuksia.
Nämä ovat periaatteita, jotka pitää omaksua omaan tekemiseen ja oman yhteisönsä kulttuuriin.
Toiminta-ampujien puolella nämä näkyvät konkreettisesti, mutta metsästäjien puolella valitettavan huonosti. Suuri osa on tietysti hyvin asiansa hoitavia kansalaisia, mutta mukana on liian paljon niitä, joita nämä periaatteet eivät edes kiinnosta. ”Ei ole ennenkään sattunut ja täällä on metästetty ja paljon ennen kuin sinä olit edes kapaloissa”.
Kyse ei ole taidosta vaan asenteesta ja suoranaisesta uhmasta.
Ja vielä tärppi ylläolevasta videosta:
Harjoitusmenetelmäsi eivät ole niin tärkeitä, että ne saisivat ohittaa näitä sääntöjä
Tällä Cooper viittasi kuolemantapaukseen johtaneeseen SWAT-harjoitukseen, jossa erehdyksessä yhdellä osallistujalla olikin paukkupatruunoiden sijaan kovia patruunoita aseessaan.
Jos edes työssään jatkuvasti asetta konkreettisesti työkaluna kantava ammattilainen ei ohita näitä sääntöjä, niin millä ihmeen rahkeilla muutaman laukauksen vuodessa ampuva metsästäjä ajattelee voivansa toimia toisin?